Suomen änkyttäjien yhdistyksen keskustelufoorumi

Hei

Taas on vuosi elettyä elämää takana. Sen innoittamana haluan aloittaa tämän viestin perusteella ns. Julkisen Päiväkirjan kirjoittamisen. Tämä Päiväkirja poikkeaa siitä, ettei tässä Päiväkirjassa ole munalukkoa eikä tämän Päiväkirjan kansien sisältö (vertauskuva oikeaan Päiväkirjaan) ole salaista aineistoa.

Tämän Päiväkirjan tarkoitus on olla lähellä ihmistä. Juuri Sinua, joka käyt täällä miltei päivittäin ja useastikin päivässä. Hyvä jos niin. Tähän päiväkirjaan voit kirjoittaa ihan mitä tahansa noudattaen tietysti hyvänmaun mukaisia periaatteita. Niitä en tämän Päiväkirjan kansien sisään ala erikseen luettelemaan sillä uskon, että Tiedät mitä tarkoitan?

Tähän Julkiseen Päiväkirjaan voit kirjoittaa vaikka siitä tunteesta mikä Sinulla oli herätessäsi tai asiasta joka Sinua harmittaa tai riemastuttaa. Tämä Päiväkirja kestää kaiken sisällään ja on myös kaikkien luettavissä.

Julkiseen Päiväkirjaan juuri Sinä voit kirjoittaa siitä miten elämäsi kulkee tai miten sen toivoisit kulkevan. Kirjoittajan ei tarvitse olla itse änkyttäjä vaan tämän Julkisen Päiväkirjan kansien sisään voi kirjoittaa ammattilaiset, terapeutit, läheiset, omaiset, ihan kuka tahansa joka tuntee itse että hänellä juuri on Julkisen Päiväkirjan kansien sisään ajatusta.

Itse kirjoitan tänne vaikka sillä tavalla että haluan "ripittäytyä" tunnoistani. Asiasta joka harmittaa tai jonka haluaisin olla toisin tai harmitusta siitä miksi en voi jotain asiaa muuttaa sellaiseksi kuin haluan.

Tämä Julkinen Päiväkirja julistettakoon avatuksi. Sinulla hyvä kirjoittaja on avain ja oikeus tähän. Ole hyvä ja käytä toki sitä.
Muistahan myös että on Foorumillamme edelleen olemassa "Mietenurkkaus", jonka kätköissä myös ajatuksen kulku ja sen esilletuominen sallittua.

Lämpöisin terveisin
Mrkani

Ps. olkoot kaikki edellämainittu esipuheeksi tulevaan

Hei, MrKani!
Julkinen päiväkirja on hyvä idea. Tulen jossain vaiheessa kirjoittamaan sinne. Taidan avata keskustelun oman änkytykseni hyväksymisprosessin etenemisestä tänä vuonna. Vai pitäiskö minun jatkaa johonkin hyväksymisotsikkoon kirjoittamistani?

Rakas Päiväkirja

Tuossa vuoden vaihtuessa kun oli aikaa itselle ja perheelle katselin päiväsaikaan yhtä ohjelmaa jossa eri alojen ihmiset kokosivat heidän mielestään nykyaikaan soveltuvia 10 Käskyä. En kirjoita tähän nyt mitenkään uskonnollis-viritteisesti vaan ihan kuten hekin miettivät mitä ne voisivat olla ja miksi he siihen tulokseen sitten tulivat. Ohjelmassa oli mukana mm. jääkiekkoilija Ruutu ja lukuisia muita ihmisiä. He istuivat nuotion äärellä ja pohtivat elämää ja miten he eri asioita käsittävät.

Tuo johdantona niille, jotka eivät ko. ohjelmaa katsoneet. Se mikä innoitti minut kirjoittamaan Sinullle Rakas Päiväkirja niin omalta osaltani mietin mitä Häpeä on tai mitä se merkitsee meille jotka änkyttävät. Tiedän Rakas Päiväkirja, että sivusi täyttyisivät kyllä kosolti, jos Sinuun kirjoittaisin kaiken mitä siitä ajattelen.

"Häpeä" on kaiketi jo sanana sellainen, että sitä kavahtaa kuka tahansa tai se on epämieluista ainakin jos sitä kuvaava tunne meidät valtaa ja monen elämässä se varmaan on arkipäivää. Myönnän itsekin sen, että olen antanut "häpeän" tunteelle vallan liian usein. Aivan liian usein. Miksi Rakas Päiväkirja? Mikä on saanut minut tekemään niin??

Vuoden 2010 alkaessa on ollut taas ennen sitä aika uudenvuodenlupauksille. Lupasin itsekin, jotain minkä varmasti tai ainakin melkovarmasti kykenen täyttämään. Kerron sen sinulle Rakas päiväkirja. Lupasin, että mahdollisimman paljon vietän aikaa kanssasi ja kirjoitan Sinulle ajatuksian. Toivon myös että monet muut, jotka vierailevat tässä "Päiväkirjassa" saisivat runsain määrin tilaa "sivuiltasi" ja saisivat tämän Julkisen Päiväkirjan kauttasi apua ajatuksilleen ja kenties jopa ratkaisuja.

Nyt takaisin tuohon mitä kirjoitin Häpeästä. Miten paljón se voikaan hallita elämäämme tai muuttaa sitä ja sen suuntaa. Mikä siis neuvoksi Rakas Päiväkirja?. Olisiko apua siitä, että muuttaisimme ajatuksiamme siten, että Häpeä voisi olla se liikkeelle paneva voima, joka saa aikaan muutoksen? Kertakaikkinen päätös siitä, että Minä Itse hallitsen elämää eikä Häpeä hallitse tai vaikuta siihen mitä teen tai miten elän elämääni. Häpeä voisi olla negatiivisuuden vuoksi myös käänteisesti se positiivinen voima, joka saa meidät muuttamaan elämässä kurssia?

Mitäkö se elämässämme on? - Sitä, että tilaisuus johon olen halunut mennä on jäänyt väliin sen vuoksi, koska olen ajatellut, että ihmiset tai asiat siellä kääntyvät minua vastaan. Nyt teenkin niin, että kohtaan sen mitä tuleman pitää. Kuljen pää pystyssä vaikka tekisi mieli painaa se syvälle polviin asti. Tuntuuko hassulta Rakas Päiväkirja?. Tai sitten, opettelen sietämään sitä tunnetta, joka on ollut minulle niin kovin epämieluisa. Käännän sen tunteen minulle energiaksi? Voimavaraksi, joka saa minut auttamaan itseäni tässä asiassa ja auttamaan sitä kautta muita kun kokemus omista keinoistani on kyllin vahva?

Otan Häpeän tunteen voittamisen haasteeksi vuodelle 2010 ja kirjoitan Sinulle Rakas Päiväkirja niin usein siitä kun vaan se on mahdollista, jotta voit "kansiesi sisällä" seurata sitä miten minulle on käynyt vai olenko takonut päätä seinään ihan koko vuoden aivan turhaan. Siitä kirjoitan Sinulle Rakas Päiväkirja. Nyt suljen "kantesi" ja toivon, että olkoot Sinulla Rakas Päiväkirja kansiesi sisällä runsain määrin eri ihmisten ajatuksia, joita saat kätkeä =)

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2010 Päiväkirja


Ps. Suo minulle anteeksi, jos ajatuksissani on kirjoitus virheitä. Tiedän, että ymmärrät kuitenkin mitä tarkoitan vaikka ne eivät olisikaan aivan kieliopillisesti oikein.

Lämmöllä

-MrKani-

Rakas Päiväkirja

Tänään tulen luoksesi pohtimaan elämää änkyttäjän näkökulmasta.

TÄmän vuoden yhtenä hiljaisena ja omana lupauksenani on saada aikaan jotain hyvää mistä kaikki voi ottaa itselleen voimaa, saada itseluottamuksen hurjaa kasvua, iloa elämäänsä, pirteyttä tähän talven pimeyteen.

Haluaisin kirjoihin ja kansiin monia sellaisia asioita, jotka änkyttäjälle tuo pelkoa ja ahdistusta, mutta koota siihen materiaaliin myös kasapäin ratkaisuja, joihin voisi moni tarttua samalla innolla kun Aku Ankassa veljenpojat Hupu, Lupu ja Tupu aikanaan lukivat sudenpentujen käsikirjaa.

Mikä olisi materiaalille nimeksi? Kuka sen tekijäksi ja koostajaksi?.

Itse lupaudun olemaan kaikessa siinä tukena koko prosessin aikana ja vielä hymyilemään lopuksi kun kaikki tulee tehdyksi.

Tälläisin miettein tällä kertaa rakas Päiväkirja.

Rakas päiväkirja

Haluan kirjoittaa Sinulle, että olen tänä keväänä ja kesän kynnyksellä laittanut itseni likoon monta monituista kertaa. Ennen väistellessäni esim itseni esittelyä niin teen sen vaikkakin hieman nolona vielä mutta kuitenkin rohkeasti ja reippaasti änkytyksellä tai ilman sävytettynä.

Mietiskelin monesti että mikä meissä ihmisissä on kun se oman nimen sanominen toiselle on todella vaikeaa vaikka itse itsekseen puhuen vaikka peilin kautta tuo ongelma katoaa miltei aina. Usein peilin välityksellä näkee oman reippaan hymyilevän naaman ja kuulee nimensä itsensä sanomana täysin sujuvasti. Mikä kumma siis meissä Rakas päiväkirja tapahtuu kun se lukkotilanne valtaa niin mielen kuin kropankin. Tuossa toisaalla juuri täällä oli ajatus siitä kehollisuudesta ja siitä miten sen ryhdissä pitäminen ja vaikka toisessa roolissa oleminen tekee tilanteesta helpomman. Elämää vain kun emme voi elää roolissa. Niin totta kuin se on. Jos sen teemme niin me huijaamme itseämme ja mitä syvemmälle sen asian antaa mennä niin sitten ollaan suossa ja kunnolla.

Tälläistä tällä kertaa Rakas päiväkirja. Tässä on aina helppoa se että "sä" vaan kiltisti otat kaiken vastaan mitä me "kansiesi sisään" kirjoitamme. =)

MrKani