You are here

Tietoa änkytyksestä

Änkytys on tahdosta riippumaton puheen häiriötila, joka ilmenee tyypillisesti venytyksinä (ääääääänkytys), toistoina (ä-ä-ä-ä-änkytys) tai täydellisinä puheen salpautumisina, jotka voivat kestää jopa useita minuutteja.

Änkytyksestä kärsii noin yksi prosentti väestöstä, miespuolisilla se on 3-4 kertaa yleisempää kuin naispuolisilla. Änkytys alkaa yleensä 2-5 vuoden iässä. Suurimmalta osalta lapsia änkytysoireet kuitenkin katoavat puheen kehittyessä.

Änkytykseen liittyy vahvoja tunteita ja pyrkimyksiä, kuten änkytyksen välttämistä, jännitystä sekä puhumisen pelkoa. Änkytys voi myös johtua fyysisitä tai neurologisista vammoista tai sairauksista, mutta ne ovat harvinaisempia. Tavallisen änkyttäjän tunnusmerkkinä on se, että yksin ollessaan tai eläimelle puhuessaan änkytystä ei esiinny.

Vaikka änkytyksen olemusta ja syitä on erittäin paljon tutkittu, mitään yhtä ja yleistä syytä ei ole toistaiseksi löydetty. Todennäköisesti syitä on monia. Änkytys voi syntyä pienistä puroista, jotka yhtyessään muodostavat mahtavan virran, kuten erittäin ansioitunut edesmennyt änkytystutkija prof. van Riper, itsekin änkyttäjä, kuvaili. Jatkuvan änkytyksen tärkeimpiä käyttövoimia ovat puhumisen pelko ja änkytyksen vältteleminen, jotka ovat osasyyllisia änkytyksen noidankehän muodostumiseen.

Änkytys voi tuntua helposti voitettavalta vaikeudelta, mutta aikuisille änkyttäjille se on raskas, elämän ikäinen taakka. Se vaikuttaa voimakkaasti änkyttäjän suullisen ilmaisun mahdollisuuksiin, ja voi tehokkaasti estää esim. etenemisen työuralla. Useimmille änkyttäjille on erittäin vaikeata puhua puhelimessa, jossa suullisen kommunikaation edellytetään olevan kohtalaisen nopeata. Änkytys voi myös voimakkaasti rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä.

Änkytys ei kuitenkaan liity änkyttäjän älykkyyteen tai psyykeen. Monet tunnetut henkilöt ovat olleet änkyttäjiä, kuten Paavali, Isaac Newton, Winston Churchill, Englannin kuningas George VI, Marilyn Monroe ja monet muut. Esimerkkeinä ovat myös muutamat nykyajan poliitikot, joiden uraa änkyttäminen ei ole haitannut.

Nykyaikaisten terapiamenetelmien avulla on mahdollista lievittää änkytystä tai jopa kokonaan poistaa se. Änkytysterapian tärkein päämäärä on kuitenkin saattaa änkyttäjän puhe sellaiseen kuntoon, että hän hyvin tulee toimeen jokapäiväisessä elämässään, eli änkyttäjän elämän laadun parantaminen. Samalla änkyttäjän pelkotilat ja muut negatiiviset tunteet vähenevät.